Strategia

KYWiki

KY:n edustajiston hyväksyi kokouksessaan 3.10.2007 ylioppilaskunnalle strategian.

Strategiaa valmisteli edustajiston vuoden 2007 alussa nimeämä visiotyöryhmä (pj. Tessa Viinanen, Markus Katara, Tuomas Kronqvist ja Kasper Stenbäck), joka esitteli strategian valmisteluvaiheita edustajistolle vuoden mittaan. Ensimmäinen kokonainen strategialuonnos esiteltiin edustajistolle 5.9.2007 ja työryhmän lopullinen esitys, vähillä muutoksilla, hyväksyttiin 3.10.2007.

Strategiassa on painotettu asioita, jotka on koettu tärkeimmiksi muuttaa ylioppilaskunnan toiminnassa.

[muokkaa] ALOITUSSANAT

Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan (KY) edustajisto aloitti ylioppilaskunnan strategian valmistelun vuoden 2007 alussa. KY:lle kaivattiin pidemmän aikavälin näkemystä toiminnasta ja ylioppilaskunnan oman identiteetin määritteleminen koettiin erittäin tärkeäksi innovaatioyliopistokeskustelun kiihtyessä.

Strategiatyö aloitettiin käymällä perusteellisesti läpi viimeisen vuosikymmenen aikana KY:llä valmistellut strategiat ja linjaukset. Uuden strategiatyön pohjaksi ylioppilaskunnalle valmisteltiin ja hyväksyttiin arvot, missio ja visio. Lisäksi strategiatyön aikana pyrittiin luomaan kokonaiskuva kaikista ylioppilaskunnan palvelutarjonnasta.

Työryhmää toivoo, että strategia tarjoaa KY:lle kokonaisvaltainvaltaisen pidemmän aikavälin näkemyksen ylioppilaskunnan toiminnasta ja toimii samalla edustajiston, hallituksen, taloustoimikunnan ja muiden toimijoiden tiekarttana KY:n toiminnan eteenpäin viemisessä.

Huolimatta siitä että KY:n nykymuotoisen olemassaolon jatkumisesta ei ole varmuutta, strategia on valmisteltu lähtökohtaisesti silti oletukselta, että ylioppilaskunta jatkaa toimintaansa nykyiseltä pohjalta. Strategia ei ole kiveen hakattu ja sitä tulee – ja pitää – muuttaa tarvittaessa.

Kiitokset työryhmän jäsenille innostuksesta ja ajasta, kaikki eivät jaksaisi kokoontua joka kesämaanantai pohtimaan strategiaa. Kiitokset myös kaikille muille ketkä olivat vuoden aikana mukana antamassa palautetta ja viemässä strategiaa eteenpäin: edustajiston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, hallitus, taloustoimikunta, työntekijät ja muut aktiiviset kommentoijat.

Helsingissä 26.9.2007

Tessa Viinanen puheenjohtaja, visiotyöryhmä

Visiotyöryhmän jäsenet: Markus Katara Tuomas Kronqvist Laura Lappalainen (22.2.2007 asti) Kasper Stenbäck

[muokkaa] HARRASTUSTOIMINTA JA YHTEISÖLLISYYS

”KY on tunnettu runsaasta vapaaehtoisuuteen perustuvasta toiminnasta. Ylioppilaskuntamme ilmapiiri on rohkaiseva sekä kannustava, ja yhteisöllämme on yhteinen KY-identiteetti. KY on akateeminen, perinteinen ja rakentava johtajien ja asiantuntijoiden – tulevaisuuden suurmiesten ja -naisten – alkukoti.”

”KY on ajan haasteisiin vastaava ja muuntautumiskykyinen organisaatio, jossa päätöksenteko on läpinäkyvää ja avointa.” '

Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan (KY) toiminta pohjautuu vapaaehtoistoimintaan ja ylioppilaskunta tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet toimintaan osallistumiseen ja itsensä kehittämiseen. Ylioppilaskunnan toimintaan osallistumista pidetään arvokkaana kokemuksena ja KY:n luottamustoimia arvostetaan. Eri luottamustoimista ja niihin liittyvästä toiminnasta kerrotaan kuntalaisille aktiivisesti ja avoimesti.

Toimijat antavat toisilleen oma-aloitteisesti rakentavaa palautetta, ja tekijöiden työpanosta kaikilla eri osa-alueilla arvostetaan. KY:lle kehitetään monipuolisia tapoja kiittää ja palkita aktiivisia toimijoita heidän toimikautensa aikana. Toiminnasta vetovastuussa olevien henkilöiden keskeinen rooli tunnustetaan ja heidän kouluttamiseensa ja tukemiseensa panostetaan.

KY-toiminnasta yksittäiselle henkilölle aiheutuvat kulut korvataan siten, että ne eivät muodostu kenellekään toiminnan esteeksi. Yhdenkään toimijan ei tarvitse pitkäaikaisesti kiinnittää suuria summia KY-toimintaan. Toimijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

[muokkaa] Luottamustoimet

[muokkaa] Edustajisto

Edustajiston asemaa vahvistetaan selkeyttämällä sen roolia KY:n ylimpänä päättävänä elimenä. Edustajiston toiminta painottuu sääntömääräisiin tehtäviin ja päätöksiin sekä suuriin linjauksiin ja uusiin ideoihin liittyen ylioppilaskunnan toimintaan. Edustajisto ei toimi toimeenpanevana elimenä. Edustajiston toiminta on esimerkillisen läpinäkyvää ja avointa. Edustajistoa johdetaan ammattimaisesti ja puolueettomasti.

Edustajiston vaaleissa on runsaasti ehdokkaita ja äänestysprosentti on Suomen korkein. Edustajiston jäsenten kouluttamiseen kauden alussa ja sen aikana panostetaan, jotta toiminta ja päätöksenteko olisivat mahdollisimman sujuvaa jokaiselle edaattorille aikaisemmasta KY-tuntemuksesta riippumatta. Kokousten lisäksi edustajiston jäsenet osallistuvat valmisteleviin tapaamisiin ja työryhmätoimintaan.

[muokkaa] Hallitus

Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä toimeenpano- ja hallintovaltaa ja johtaa ylioppilaskunnan operatiivista toimintaa. Hallituksen jäsenyys on houkutteleva vaihtoehto ylioppilaskunnan toiminnasta kiinnostuneille. Hallituksen valintaprosessi on avoin ja vuorovaikutteinen sekä kannustaa motivoituneimpia ja kiinnostuneimpia ihmisiä hakemaan.

Ylioppilaskunnan hallitus on työhallitus. Toimeentulon epävarmuus ei saa olla este hallitukseen hakemiselle. Hallituksen kuukausipalkkioiden on oltava riittävällä tasolla ja palkkioiden tasoa on tarkistettava tarvittaessa. Hallituksen jäsenillä on halutessaan oltava mahdollisuus opiskeluun myös hallituskauden aikana.

Hallituksen jäsenten vastuualueet irrotetaan vallinneesta vahvasta sektorijaosta, ja vastuujakoihin tuodaan toiminnan sujuvuutta helpottavaa joustoa. Jokainen hallituksen jäsen toimii laaja-alaisesti ja osallistuu aktiivisesti hallituksen päätöksentekoon.

Hallitus edustaa KY:tä ulospäin ja on ensisijaisesti vastuussa KY:n intressien edistämisestä ja näkyvyydestä. Edustustoimintaan budjetoidaan riittävästi resursseja.

[muokkaa] Työryhmät ja toimikunnat

Edustajiston ja hallituksen alaisten työryhmien ja toimikuntien roolia kasvatetaan. Työryhmiä ja toimikuntia hyödynnetään aktiivisesti niin asioiden valmistelussa, selvittämisessä kuin projekteissakin. Työryhmien ja toimikuntien tavoitteet ovat selkeät, ja ryhmille annetaan vastuuta. Osaamista, tietotaitoa ja näkemystä työryhmiin saadaan keskustelemalla asioista entisten toimijoiden kanssa ja kutsumalla heitä työryhmien jäseniksi.

[muokkaa] Valiokunnat

Valiokunnat toimivat hallituksen tukena. Valiokunnat ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat projekteja omalla vastuualueellaan sekä valmistelevat hallitukselle esityksiä. Valiokuntien vastuut ja tehtävät määritellään selkeästi ja niistä tiedotetaan jo hakuvaiheessa. Valiokunnille annetaan riittävä vapaus toimia niille annetuissa puitteissa. Valiokunnilla on tärkeä rooli toimijoiden tutustuttamisessa KY:n toimintaan.

[muokkaa] Jaostot

Jaostot toimivat kiinteänä, mutta omatoimisena osana KY:tä. Runsas jaostotoiminta on KY:n edun mukaista. Jaostojen tarkoitukset ja tehtävät ovat oltavat selkeästi määriteltyjä. Jaostot ymmärtävät oman roolinsa kokonaisuudessa ja arvostavat toistensa toimintaa. Jaostojen toimintaa tuetaan ja ohjeistetaan sekä valvotaan, sillä jaostojen toiminta on näkyvää ja useille ensimmäinen kosketus KY:n toimintaan.

[muokkaa] Vapaaehtoiset toimijaryhmät

[muokkaa] Ainejärjestöt

Jokaisen KY:läisen perusoikeuksiin kuuluu aktiivinen ainejärjestö. Ainejärjestön ensisijainen tehtävä on edesauttaa saman aineen opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja opiskelijan menestyksekästä siirtymistä työelämään. Ainejärjestöt luovat laitoksensa henkilökuntaan suorat suhteet, joita voidaan hyödyntää opiskelijoiden edunvalvonnassa.

Ainejärjestöt otetaan osaksi KY:n virallista organisaatiota. Ainejärjestöjen vahva läsnäolo ylioppilaskunnassa heijastuu myös niille myönnettävään taloudelliseen tukeen.

[muokkaa] Kerhot ja asukasneuvostot

KY toimii kerho- ja asukasneuvostotoiminnan mahdollistajana ja tukijana. Kerhotoiminta on tekijöidensä näköistä ja toimii heidän kiinnostuksensa mukaan.

Kerhotoiminnan byrokratiaa vähennetään ja kerhoja kannustetaan itsenäisempään toimintaan mahdolliset riskit tiedostaen. Kerhoille myönnettävä taloudellinen tuki perustuu toimintasuunnitelmiin, ja tukea on mahdollista hakea kiinteinä ajankohtina. Kerhotoiminnan tukea täydennetään projektirahoituksella.

[muokkaa] Projektiryhmät

Hallitus käyttää projektiryhmiä toteuttamaan kokonaisuuksia, joiden toteuttaminen muunlaisessa organisaatiossa ei ole järkevää. Jotta ryhmän toiminta olisi mielekästä, on sille annettava rohkeasti vastuuta, mutta toiminnalle on myös tarjottava tukea.

[muokkaa] Alumnitoiminta

KY:llä ja Helsingin kauppakorkeakoululla (HSE) tulee olla yhteistä alumnitoimintaa, joka perustuu yhteiseen alumnitietokantaan. Yhteinen alumnitoiminta ei kuitenkaan sulje pois KY:n alaisuudessa toimivien eri tahojen omaa alumnitoimintaa. Alumnitoiminnan tulee olla hyödyllistä kaikille osapuolille: opiskelijoille, yliopistoyhteisölle ja alumneille.

[muokkaa] Yhteisöllisyys

Opiskelijan opiskeluidentiteetti muodostuu koko yliopistoyhteisöstä – kauppislainen opiskelee HSE:llä ja elää KY:n palveluiden piirissä. Vahva opiskeluidentiteetti ja kiinteä yhteisö edesauttavat sekä yksilön hyvinvointia että KY:n arvostusta ja työtä. KY:n internetsivuja käytetään aktiivisesti vahvistamaan jäsenten verkostoitumista ja identiteettiä. Jokaisen tulee voida tuntea kuuluvansa yhteisöön haluamallaan tavalla. Perinteiden ei anneta kahlita, vaan niitä hyödynnetään.

[muokkaa] Yhteiskuntavastuu

KY tiedostaa vastuunsa yhteiskunnassa. Ympäristöystävällisyyteen panostetaan KY:n toimistolla ja KY:n eri toimijaryhmien järjestämissä tapahtumissa kannustetaan huomioimaan ympäristöasiat. Toimijoiden tietoisuutta ympäristöasioista parannetaan tarvittaessa erityisellä koulutuksella.

KY on mukana pitkäjänteisessä kehitysyhteistyössä, joko omalla hankkeella, yhteishankkeessa tai tukemalla kolmannen osapuolen hanketta. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä KY tarjoaa jäsenistölleen mahdollisuuden tukea yhtä tai useampaa yleishyödyllistä tavoitetta vapaaehtoisen maksun muodossa.

KY:n sijoitustoiminnassa huomioidaan yhteiskuntavastuu Yhdistyneiden kansakuntien Principles for Responsible Investment (PRI) -peruskirjan periaatteiden mukaisesti.

[muokkaa] JÄSENPALVELUT

”Vuonna 2011 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta vastaa jäsenistönsä tarpeisiin ja toiveisiin laadukkailla palveluilla.”

[muokkaa] Aatteelliset toimihenkilöt

Aatteellisilla toimihenkilöillä on ylioppilaskunnassa keskeinen rooli oman alansa asiantuntijoina ja osaajina sekä jäsenpalveluiden käytännön toteuttajina. Aatteellinen sihteeristö toimii hallituksen kanssa tiiviissä yhteistyössä hallituksen toimintasuunnitelman ohjaamana. Sihteereiden työn on oltava mielekästä ja palkan tulee määräytyä työkokemuksen mukaan. Tavoite on, että aatteelliset toimihenkilöt viihtyisivät tehtävässään pidempään kuin yhden vuoden, ja palkkausmallin on kannustettava toimimaan KY:llä vuotta pidempään.

Pätevien aatteellisten toimihenkilöiden houkuttelemisessa KY:lle rahaa tärkeämpiä tekijöitä ovat mielekkäät työtehtävät, hyvä työporukka ja joustavuus. Aatteellisten toimihenkilöiden toimenkuvia tulee tarkistaa vuosittain. Samalla aatteellisten toimihenkilöiden virkojen tarpeellisuutta on mietittävä kriittisesti. Sihteereitä tulee palkata vain tehtäviin, joita ei pystytä vapaaehtoisvoimin ja projekteina hoitamaan.

Projektihenkilöiden palkkaaminen ylioppilaskunnan toiminnan kehittämiseen on kannustettavaa. Projektihenkilöiden vastuulla ei saa olla ylioppilaskunnan jatkuvaan toimintaan liittyviä tehtäviä

[muokkaa] Viestintä

Viestinnän pääväylänä toimii internet ja kyweb.fi on KY:n virallinen tiedotuskanava, HSE:llä sijaitsevan virallisen ilmoitustaulun ja Punakulman ohella. KY:n ulkoisen viestinnän on oltava tarkkaa, itsevarmaa ja nopeaa, mikä edesauttaa KY:n tavoitteiden toteutumista. Ylioppilaskunnan ympärivuotisen viestinnän varmistamiseksi varataan riittävät henkilöstöresurssit.

KY:n sisäinen viestintä toimijoille ja kuntalaisille on avointa ja perustuu kyweb.fi:n kuntalaisten muodostamaan käyttäjäyhteisöön. Avoimella viestinnällä luodaan yhteisöllinen ilmapiiri, jossa uusia ideoita syntyy ja jalostuu

[muokkaa] Kansainvälisyys

KY tarjoaa jäsenistölleen monipuoliset mahdollisuudet kansainvälistyä. Ylioppilaskunta tukee kuntalaistensa ulkomaille lähtemistä taloudellisesti: vaihto-opintoja kansainvälisen vaihdon erityisrahastosta, kansainvälisille viikoille sekä seminaareihin osallistumista kattamalla osan matka- ja osallistumiskustannuksista sekä tukemalla kansainvälisesti suuntautuneita projekteja ja kurssikokonaisuuksia.

KY näkee kansainvälisyyden osana nykyaikaista arkipäivää ja huomioi kansainvälisyyden toiminnassaan ja järjestämissään tapahtumissa.

KY luo ja parantaa suhteitaan ulkomaalaisiin ylioppilaskuntiin ja opiskelijajärjestöihin, joiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä molemmat hyötyvät. Vastuu suhdetoiminnasta on hallituksella.

[muokkaa] Sosiaaliset palvelut

Merkittävin KY:n tarjoama sosiaalinen palvelu ovat asunnot. KY:n tarjoaa jäsenistölleen markkinahintoja edullisempia asuntoja. KY:n pitää huolta, että asuntokanta on tehokkaassa ja tarkoituksenmukaisessa käytössä. Erityisesti tulee ottaa huomioon ulkopaikkakunnilta Helsinkiin muuttavat mursut, joille KY takaa asunnon. Asuntokantaa kehitettäessä tulee keskittyä määrän ohella myös laatuun. KY selvittää asuntojensa todellisen kysynnän ja kehittää asuntokantaansa sen perusteella.

[muokkaa] Taloudellinen tuki

KY tarjoaa jäsenilleen suoraa taloudellista tukea apurahojen, stipendien ja subventioiden muodossa. Apurahoilla tuetaan vaihtoon lähtöä sekä menestyksekästä opiskelua yhdistettynä KY-toimintaan. Subventiot ja apurahat ovat hyvin kohdennettuja ja niitä kehitetään jatkuvasti.

Myös yrityseduilla on parhaimmillaan huomattava merkitys opiskelijan talouteen. KY:n tulee aktiivisesti sopia yritysten kanssa eduista jäsenistölle sekä jäsenistöä että yritystä hyödyttävällä tavalla. Yritysetujen tulee kuitenkin olla luonteeltaan merkittäviä.

[muokkaa] Toimitilat

KY:n käytössä olevat tilat palvelevat opiskelijoita ja niitä kehitetään opiskelijalähtöisesti. KY:n käytössä olevien tilojen tulee olla arvokkaita ja siistejä. Erityisesti tulee panostaa tiloihin, jotka lisäävät KY:n jäsenten mahdollisuuksia yhdessäoloon ja kanssakäymiseen. Vuonna 2011 KY:n täyttäessä 100 vuotta KY:n toimitilat on remontoitu ja ne näyttävät 100-vuotiaan ylioppilaskunnan arvoisilta.

[muokkaa] TAPAHTUMAT

”Vuonna 2011 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta vastaa jäsenistönsä tarpeisiin ja toiveisiin laadukkailla palveluilla.”

KY tarjoaa monipuolisia vapaa-ajan tapahtumia jäsenistölleen. Tapahtumatarjontaa arvioidaan vuosittain kriittisesti. Tapahtumatarjonnan arvioinnissa muistetaan KY:n perinteet ja niiden asema akateemisen kulttuurin vaalimisessa.

[muokkaa] Kulttuuri

KY on tunnettu laadukkaista kulttuuritapahtumistaan. KY:n kulttuuritarjonnan tehtävänä on tarjota vastapainoa opiskelulle, yhdistää kuntalaisia ja vaalia akateemista kulttuuriperinnettä.

Kulttuuritapahtumia kehitetään aktiivisesti kuntalaisten toivomusten mukaan siten, että tapahtumat ovat osallistujille ainutlaatuisia elämyksiä. Tapahtumat pidetään opiskelijaystävällisellä hintatasolla ja niitä kehitetään kokeilemalla niissä rohkeasti uusia formaatteja.

Kulttuuritarjonnan lippulaivan tulee jatkossakin olla vuosijuhla, ja sitä kehittämällä ja muilla tilaisuuksilla täydentämällä varmistetaan, että opiskelija oppii kyltereille tyypilliset akateemiset kulttuuriperinteet. Lisäksi mursujaisiin panostetaan tarpeeksi, jotta niiden asema kaikkien aikojen fuksiaisina säilyy. Kolmas tärkeä elementti kulttuuritapahtumissa ovat yhteisöllisyyttä rakentavat kuntaillat, joissa KY:n jäsenet viihtyvät ja tapaavat toisiaan.

Pääpaino kulttuuritarjonnalla on suuremmissa tapahtumissa, mutta pienempiä tapahtumia voidaan järjestää uusien konseptien kokeilemiseksi. KY:n alaisia kulttuurikerhoja kannustetaan ylläpitämään jäsenistön pienimuotoista ja jatkuvaa kulttuuriharrastustoimintaa.

[muokkaa] Hyvinvointi ja liikunta

KY tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kuntalaisille. Näin KY kannustaa kokeilemaan erilaisia liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Hyvinvointitapahtumien puitteissa tehdään pääasiassa pieniä, eri lajeja ja asioita esitteleviä tapahtumia, mutta myös yksittäisiä isompia tapahtumia kuten KY City Challenge ja Kylterisoudut. KY:n alaisia liikuntakerhoja kannustetaan ylläpitämään jäsenistön pienimuotoista ja jatkuvaa liikuntaharrastustoimintaa.

[muokkaa] Ammatillinen kehittyminen

Kauppatieteellisenä ylioppilaskuntana KY ottaa merkittävän roolin opiskelijan avustamisessa tämän pyrkimyksissä kohti haluamaansa polkua työelämässä. KY tukee ainejärjestöjen toimintaa niiden kasvaessa, sillä ne toimivat helposti lähestyttävänä yhdyssiteenä opintojen ja yrityselämän välillä.

KY panostaa tulevaisuudessa enemmän ammatilliseen kehittymiseen kannustaviin tapahtumiin. Näitä ovat erilaiset opintoja edistävät projektit, kuten mentorointi, sekä rekrytointikanavina toimivat tilaisuudet, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus saada kontakteja yritysmaailmaan ja verkostoitua samanhenkisten opiskelijoiden kanssa.

Pääasiallisia ammatilliseen kehittymiseen kannustavia tapahtumia järjestäviä tahoja ovat ainejärjestöt.

[muokkaa] EDUNVALVONTA JA YRITYSYHTEISTYÖ

”KY on suunnannäyttäjä opiskelijan edunvalvonnassa sekä alueellisesti, valtakunnallisesti että kauppatieteilijöiden keskuudessa. KY on vahva ja näkyvä vaikuttaja yliopistoyhteisössämme ja pyrkii kehittämään sitä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.”

KY:n edunvalvonnan perimmäinen tavoite on ajaa jäsenistönsä etua. KY:n todelliset edunvalvonnan tavoitteet on kirjattu edustajiston kausittain vahvistamaan linjapaperiin. Edunvalvonnan tavoitteilla on prioriteettijärjestys, jota noudatetaan punnittaessa eri vaikuttamisvaihtoehtoja. Lyhyen aikavälin tavoitteista voidaan tinkiä pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Edunvalvonnan tärkeimmät painopisteet päätetään vuosittain ja niistä tärkeimpiin keskitytään, tarvittaessa siirtämällä resursseja muusta edunvalvonnasta. Edunvalvonnan kokonaisresursseista päätettäessä arvioidaan myös edunvalvonnan yleinen tärkeys osana kaikkea KY:n toimintaa.

Kannanotoissaan KY on rohkea ja vaatii yksiselitteisesti sitä, mitä haluaa. KY:llä on tarvittaessa taitoa ja uskallusta tehdä rohkeita ja vaikeitakin ratkaisuja, ja kaikessa edunvalvonnassa painotetaan proaktiivisuutta. Esiin tuleviin muutoksiin vaikutetaan aktiivisesti, jotta lopputulokset olisivat KY:n kannalta parhaita mahdollisia. KY osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, kun asialla on välitöntä merkitystä jäsenistölle.

[muokkaa] Helsingin kauppakorkeakoulu – HSE

Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) on KY:n tärkein yksittäinen yhteistyökumppani. Edunvalvonnan painopiste tulee olla vahvasti HSE:n toimintaan ja palveluihin vaikuttamisessa. Yhteistyön päätavoitteena on tehdä yliopistostamme opiskelijan kannalta mahdollisimman hyvä, ja aktiivista kehitys- ja vaikutustyötä tehdään kaiken aikaa.

HSE:n resursseja pyritään kohdentamaan sinne, missä rajahyöty koetaan KY:n jäsenen kannalta korkeimmaksi. KY on opiskelijan etujen valvonnassa HSE:llä asiantuntevin taho, mikä velvoittaa KY:tä puuttumaan opiskelijoiden esiin nostamiin epäkohtiin ripeästi ja oikeudenmukaisesti.

Opiskelijapalvelujen sujuvuutta tulee arvioida säännöllisin väliajoin ja niiden kehittämiseen tulee vaikuttaa opiskelijoilta saatujen kommenttien mukaisesti. Erityisesti HSE:n opiskelijatiedotukseen kiinnitetään huomiota. KY vaikuttaa suoraan ongelmiin ja opiskelijan etua ajetaan voimakkaasti. Etenkin opiskelijan oikeusturvaa loukkaaviin tapauksiin puututaan välittömästi ja tiukasti.

[muokkaa] Muu edunvalvonta

Kansainvälisen tason edunvalvonnan tehtävänä on tuoda tulevia, uusia edunvalvonnallisia tuulia ylioppilaskunnan tietoisuuteen, kansallisella tasolla pyritään vaikuttamaan valmisteluvaiheessa oleviin asioihin ja paikallisella tasolla ajetaan pääkaupunkiseudulle ominaisia opiskelijoiden asioita.

KY ylläpitää suoria suhteita kansanedustajiin ja muihin kansallisiin ja paikallisiin vaikuttajiin ja päättäjiin. Näiden suhteiden avulla ajetaan KY:n etua sekä vahvistetaan ylioppilasliikkeen tai muiden KY:n yhteistyötahojen yhteisiä pyrkimyksiä. Suorilla suhteilla ajetaan KY:n etua myös paikallisesti sekä vahvistetaan pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien vaikutusvaltaa yhtenäisenä rintamana.

[muokkaa] Kansainvälinen taso

Kansainvälisen tason edunvalvontaa KY harjoittaa pääasiassa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta ja muiden ylioppilaskuntien kanssa yhteistyössä. Kansainvälisen edunvalvonnan tarkoitus on pääasiassa hankkia tietoa tulevista edunvalvonnallisista asioista.

[muokkaa] Kansallinen taso

Kansallisella tasolla KY pyrkii vaikuttamaan pian esille tuleviin tai valmisteluvaiheessa oleviin asioihin. Kansallisen tason edunvalvonnassa KY toimii yhteistyössä SYL:n, Suomen Ekonomiliiton (SEFE) sekä Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) kanssa.

SYL:ssa KY on arvostettu ja ammattitaitoinen toimija. SYL:n piirissä KY ajaa jäsentensä etua tekemällä vaikutustyöstä ja nostamalla asioita keskusteluun. KY toimii myös suoraan yhteistyössä muiden SYL:n jäsenjärjestöjen kanssa tämän ollessa jäsenistön edunmukaista.

SEFE on yksi tärkeimmistä edunvalvojista kauppatieteellisellä alalla. KY yhdessä muiden kauppatieteellisten ylioppilaskuntien kanssa ajaa vahvasti yhteisiä tavoitteitaan eteenpäin käyttäen hyväkseen SEFE:n osaamista ja vaikutuskanavia. SEFE-toiminnassa tärkeää on myös yleisen kylterihengen rakentaminen, sekä vahvan kylteribrändin luominen. KY on mukana kehittämässä SEFEn jäsenpalveluja, joihin KY:n jäsenet ovat oikeutettuja.

OLL:n kautta KY edistää valtakunnallista opiskelijaliikunnan edunvalvontaa ja on aktiivisesti mukana kehittämässä liiton toimintaa.

Yhteistyötä tehdään niiden ylioppilaskuntien kanssa, joiden jäsenistöstä merkittävä osa on kauppatieteiden ylioppilaita. Yhdistämällä ylioppilaskuntien edunvalvonnan voimavarat yhteisten tavoitteiden taakse pyritään saamaan ääni paremmin kuuluviin kauppatieteellisen alan erityisasioissa sekä SYL:n että SEFEn piirissä.

[muokkaa] Paikallinen taso

Pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien (PYL) kanssa KY ajaa pääkaupunkiseudun opiskelijoille yhteisiä asioita. Toinen tärkeä tavoite PYL-yhteistyössä on valtakunnallisen vaikuttavuuden lisääminen.

Helsingin opiskelija-asuntosäätiössä (HOAS) KY kehittää ylioppilaskunnan omaa tarjontaa täydentäviä asumispalveluja.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on KY:n jäsenten ensisijainen terveydenhuoltopalvelujen tarjoaja. KY vaikuttaa sen tarjonnan kehittämisessä enemmän KY:n jäseniä hyödyttävään suuntaan. Erityisesti mielenterveyspalveluja tulee kehittää aktiivisesti, ja siksi KY on myös mukana kehittämässä Nyytin toimintaa.

[muokkaa] TALOUDENHOITO JA LIIKETOIMINTA

[muokkaa] Omaisuudenhoito

[muokkaa] Sijoitus- ja rahoitustoiminta

KY:n sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata taloudelliset edellytykset ylioppilaskunnan aatteellisen toiminnan häiriöttömälle jatkumiselle kaikissa olosuhteissa sekä kasvattaa omaisuuden arvoa pitkällä aikavälillä. KY:n omaisuus on hajautettu kattavasti erilaisiin omaisuuslajeihin ja hajauttamista valvotaan allokaatioputkien avulla.

[muokkaa] Aatteellinen sijoittaminen ja liiketoiminta

Aatteellisilla sijoituksilla tarkoitetaan kunkin opiskelijasukupolven aatteelliselta kannalta oikeaksi katsomia sijoituskohteita, joissa pääasiallisena tavoitteena ei ole maksimaalinen rahallinen tuotto. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi suorat osakesijoitukset listaamattomiin yrityksiin, private equity-sijotukset, KY:n oma liiketoiminta, sijoitukset aatteellisiin rahastoihin, jäsenistön yrittäjyyden tukeminen tai start-up rahaston perustaminen. KY kannustaa ja tukee jäseniään yrittäjyyteen.

Aatteelliset sijoitukset voivat tukea jäsenistöä joko suoraan tai välillisesti. Aatteellisilla sijoituksilla KY:n on mahdollista saada rahallisen tuoton ohella muun muassa imagohyötyjä ja positiivista julkisuutta. Pitkällä aikavälillä KY:n sijoitusomaisuudesta pyritään allokoimaan 1–10 % aatteellisiin sijoituksiin, joilla KY tukee oikeiksi katsomiaan hankkeita.

KY:n tulee käyttää avautuvat liiketoiminnalliset mahdollisuudet hyväksi, etenkin mikäli sen avulla voidaan jäsenistölle tarjota erityistä lisäarvoa tai mahdollisuus nähdään KY:n aatteiden mukaiseksi. Liiketoimintojen kehittämiseen tulee allokoida riittävästi henkilöresursseja, jotta uusia innovatiivisia liiketoiminta-ideoita olisi mahdollista toteuttaa KY:n piirissä

[muokkaa] Kiinteistötoiminta

Kiinteistöomaisuudesta osa säilytetään sijoitusomaisuutena, sillä kiinteistöistä saadaan vakaata vuosituottoa. Kiinteistöjä ja erityisesti KY:n toimitaloa kehitetään aktiivisesti, jotta kiinteistöjen arvo kasvaa pitkällä aikavälillä ja niistä saadaan suurin mahdollinen hyöty jäsenistölle myös muussa kuin rahallisessa merkityksessä. KY-talo toimii jäsenistön yhdyssiteenä, ja siksi ylioppilaskunnan omaa toimintaa varten allokoidaan riittävät tilaresurssit.

[muokkaa] Budjetointi

Budjettia käytetään strategian toteuttamisen välineenä. Tämän vuoksi myös edustajiston on otettava budjetointiprosessissa nykyistä suurempi rooli rahankäytön suurten suuntaviivojen ja strategisten painopisteiden määrittelijänä. Budjetoinnin sektorikohtaista tarkkuutta vähennetään ja sektoreille annetaan suurempi vapaus päättää rahankäytön painotuksista

[muokkaa] Omaisuudenhoidon johtaminen ja taloustoimisto

Taloustoimikunnan tehtävä on KY:n omaisuuden hallinta ja sen hoito. Taloustoimikunta otetaan mukaan KY:n toiminnan kehittämiseen. Taloustoimikuntaan tulee valita monipuolista osaamista omaavia henkilöitä huolehtien opiskelijanäkökulman säilymisestä. Taloustoimikunnan ja ylioppilaskunnan aatteellisen puolen, erityisesti hallituksen, vuorovaikutusta parannetaan, jotta uudet kehitysideat olisivat helpommin toteutettavissa.

Taloustoimiston, erityisesti talousjohtajan, tulee edistää omalla asiantuntemuksellaan KY:n kehittämistä taloudellisesta näkökulmasta. KY:n talousjohdon tehtävä on ohjata ja valvoa KY:n liiketoimintaa, mutta ei toteuttaa käytännössä operatiivista toimintaa.

Taloustoimiston on työskentelyssään otettava jatkuvasti huomioon opiskelijanäkökulma taloudenhoidossa. Myös aatteellisen puolen toimijoiden on oma-aloitteisesti tuotava ideoitaan taloustoimiston tietoon sekä oltava aktiivisesti mukana ideoiden kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä.

[muokkaa] Yritysyhteistyö

KY:n yritysyhteistyön tarkoituksena on hankkia lisävaroja aatteellisen toiminnan rahoittamiseen sekä tuoda opiskelijoita ja yrityksiä lähemmäs toisiaan. Yritysyhteistyöstä saatavia tuloja pyritään kasvattamaan pitkällä aikavälillä. KY:n yhteistyökumppanit ovat kaikki laillisesti toimivia yrityksiä ja yhteistyötä voidaan tehdä kaikkien toimialojen yritysten kanssa. Yrityssuhteita hoidetaan tavalla, joka tuottaa sekä KY:lle että yhteistyökumppaneille konkreettista hyötyä