Opintotuki

KYWiki

Eläminen-sivulta löydät tietoa muista opiskelijan arkeen liittyvistä asioista, mm. asumisesta, ruokailusta ja terveydenhuollosta.

Opiskelijan toimeentulon perusta on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Tietyissä tilanteissa opiskelija voi olla oikeutettu myös yleiseen asumislisään, toimeentulotukeen ja sairauspäivärahaan.

Opintotukea voivat saada korkeakoulussa tutkintoa tai tieteellistä jatkotutkintoa suorittavat taloudellisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat. Se koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta.

Opintotuen myöntämisen yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu ja opinnoissa edistyminen. Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukea voi saada 55 kuukaudeksi. Perustutkinnosta säästyneet tukikuukaudet voi käyttää muihin korkeakouluopintoihin. Enimmillään tukikuukausia on käytettävissä 70 kuukautta.

Viime käden tiedon opintotukeen liittyvistä asioista, tarvittavat lomakkeet ja opintotukilaskurin löydät Kelan nettisivuilta, http://www.kela.fi/opintotuki. Sivuilla voit myös tarkastella omaa opintotukihistoriaasi, tehdä muutosilmoituksen sähköisesti tai palauttaa opintotukea verkkopankkimaksuna.

Lisätietoa opintotuesta saat myös HSE:n opintotukitoimistosta ja KY:n sosiaalipoliittiselta sihteeriltä (ks. yhteystiedot)

[muokkaa] Kenelle tukea maksetaan ja kuinka paljon?

[muokkaa] Opintoraha

Opintorahan suuruus riippuu opiskelijan iästä ja asumismuodosta. Opintorahan enimmäismäärät lukuvuonna 2008–2009 ovat

• Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt 298 €/kk
• Vanhempien luona asuva 20 vuotta täyttänyt 122 €/kk
• Vanhempien luona asuva alle 20-vuotias 55 €/kk

Ennakonpidätys

Opintorahasta suoritetaan 10%:n suuruinen ennakonpidätys. Mikäli sinulla ei vuoden aikana ole opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja, voit pyytää veroviranomaisilta nollaverokortin. Tällöin opintorahasta ei pidätetä ennakonpidätystä. Muidenkin veronalaisten tulojen ennakonpidätysprosentin kanssa kannattaa olla tarkkana ja ennen esim. kesätöihin menoa on hyvä varmistaa verotoimistosta, että ennakonpidätysprosentti on riittävä. Uuden verokortin voi tilata osoitteessa http://www.vero.fi, soittamalla numeroon 020 697 000 tai käymällä verotoimistossa.

[muokkaa] Asumislisä

Opintotuen asumislisää voivat hakea vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa asuvat päätoimisesti opiskelevat opiskelijat, joilla on oikeus opintotukeen.

Asumislisä on verotonta tuloa ja sitä maksetaan vain opiskelukuukausilta opiskeluasunnon asumismenoihin. Asumislisäkuukausiin pätevät samat tulorajat ja opintojen etenemiskriteerit kuin opintorahaankin. Pelkän asumislisän nostaminen ei kuitenkaan kuluta opintotukikuukausia, kunhan muistat huolehtia vapaan tulon rajastasi ja opintoviikkojen kertymisestä.

Asumislisän määrä

Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon 252 euroa ylittävältä osalta. Jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, asumislisää ei makseta. Suomessa opiskelevan asumislisä on siten 26,90–201,60 euroa kuukaudessa.

Mikäli asunnossa asuu useita henkilöitä, asumiskustannukset jaetaan pääsääntöisesti asukkaiden lukumäärällä, jonka jälkeen asumislisä määritellään henkilökohtaisesti jokaiselle asukkaalle.

Jos opiskelija asuu vanhempiensa luona, hän ei ole oikeutettu asumislisään.

Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokratussa tai vanhempansa omistamassa asunnossa, asumislisä on enintään 58,87 euroa kuukaudessa. Näin myös silloin, kun vanhemmalta vuokrattu tai vanhemman omistama asunto on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto.

Ulkomailla opiskelevan vuokralla asuvan asumislisä on eräitä alhaisen vuokratason maita lukuun ottamatta 210,00 euroa kuukaudessa edellyttäen, että kuukausittaiset asumismenot ovat vähintään 33,63 euroa kuukaudessa. Nämä asumislisät ovat vakiomääräisiä eli niiden suuruus ei määräydy asumismenojen perusteella.

Avio- tai avopuolison tulojen vaikutus asumislisään

Avio-tai avopuolison tulot vaikuttavat opintotuen asumislisään silloin, kun puoliso asuu samassa asunnossa tuen hakijan kanssa, eikä heidän kanssaan asu lapsia (lapsiperhe hakee yleistä asumistukea). Puolisolla tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa sekä rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Samaa sukupuolta olevaa avopuolisoa ei kuitenkaan pidetä puolisona.

Asumislisä maksetaan täysimääräisenä, kun puolison tulot ovat enintään 15 200 euroa vuodessa. Asumislisää vähennetään 10% jokaista tulorajan ylittävää 680 euroa kohden. Jos puolison tulot ovat 22 000 euroa vuodessa tai enemmän, asumislisää ei makseta.

Asumislisää ei saa opiskelija, joka

• asuu vanhempansa luona
• asuu samassa asunnossa oman lapsensa tai puolisonsa lapsen kanssa
• asuu omistamassaan tai puolisonsa omistamassa asunnossa (asunto katsotaan omistusasunnoksi, jos opiskelijan, hänen puolisonsa tai heidän yhteenlaskettu omistusosuutensa asunnosta on vähintään puolet - joko suoraan taikka asunnon omistavan yhtiön tai kuolinpesän kautta.)
• olisi oikeutettu oppilaitoksen maksuttomaan asuntolapaikkaan, ellei ole erityisen painavia syitä, miksi opiskelija ei voi ottaa vastaan asuntolapaikkaa
• saa aikuiskoulutustukea tai muuta etuutta, joka estää opintotuen myöntämisen tai
• asuu samassa taloudessa eläkkeensaajan asumistukea saavan henkilön kanssa (koko asunnon asumismenot otetaan huomioon asumistuessa).

Opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja asumislisään, voivat hakea asumistukilain mukaista yleistä asumistukea.

[muokkaa] Opintolaina

Kaikilla opiskelijoilla, jotka nostavat opintorahaa, on oikeus opintolainan valtiontakaukseen. Opintolaina on laina, jonka opiskelija itse hakee valitsemastaan pankista. Kun valtio takaa opintolainasi, et tarvitse lainalle muuta vakuutta. Koroista ja lainaehdoista pankki ja opiskelija sopivat keskenään. Opintolaina maksetaan opiskelujen päätyttyä takaisin lainan myöntäneelle pankille.

Opintolainan valtiontakauksen määrä on 300 euroa kuukaudessa.

Takauksen hakeminen

Opintolainan valtiontakausta haetaan opintotukilautakunnalta. Takausta haetaan opintotuen hakemuslomakkeella samalla kertaa kuin muutakin opintotukea, tai myöhemmin opintotuen olosuhdemuutosilmoitus (OTm)-lomakkeella.

Opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemiskuukauden alusta lähtien ja enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Lainatakausta kannattaa siis hakea koko opiskeluajalle. Opiskelija voi myöhemmin päättää jättää lainan nostamatta tai ottaa sen enimmäismäärää pienempänä. Opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää opiskelijalle, jolla ei ole luottotietorekisterissä merkintöjä maksuhäiriöistä. Takaus voidaan myöntää myös, jos kyseessä on lievä maksuhäiriö. Opintotukipäätöksessä kerrotaan, onko valtiontakaus myönnetty. Pankki tarkastaa takaustiedot lainanoton yhteydessä suoraan Kelasta.

Lainan nosto

Opintolaina nostetaan lukuvuoden aikana kahdessa erässä, syyslukukauden osalta aikaisintaan 1.8. ja kevätlukukauden osalta aikaisintaan 1.1. Lainan voi nostaa myös näiden ajankohtien jälkeenkin edellyttäen, että opinnot jatkuvat lainan nostohetkellä eikä opintotuen nostamisessa ole keskeytyksiä.

Lainan korot Opiskelija maksaa itse jo opiskeluaikana lainasta 1%:n koron. Muilta osin lainan korot lisätään lainan pääomaan, eli pääomitetaan. Jos itse maksettavaksi tuleva puolivuosittainen korko jää alle 15 euron, koko korko pääomitetaan. Pankki lisää korot automaattisesti lainapääomaan kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa. Korot voi vähentää verotuksessa. Pääomittaminen tehdään niinä lukukausina, joilta opiskelija saa opintotukea sekä vielä yhtenä lukukautena tämän jälkeen.

Opintolainan valtiontakaus ulkomailla suoritettaviin korkeakouluopintoihin on 440 euroa kuukaudessa.

Opintonsa vuonna 2005 tai myöhemmin aloittanut opiskelija voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa.

[muokkaa] Aikuiskoulutustuki

Kelan myöntämän aikuisopintorahan maksaminen päättyi joulukuussa 2002 ja sen tilalle tuli Koulutusrahaston myöntämä aikuiskoulutustuki. Kela voi myöntää aikuiskoulutustukea saavalle opintotukilain mukaisen opintolainan valtiontakauksen.

Aikuiskoulutustuki muodostuu 500 euron suuruisesta perusosasta sekä palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osa on 20% tuen perusteena olevasta palkasta 2 700 euron kuukausiansioon saakka ja 15% sen ylittävältä osalta. Yrittäjälle maksetaan ainoastaan aikuiskoulutustuen perusosa. Etuus on veronalaista tuloa.

Koulutusta koskeva yleinen edellytys on, että hakija on hyväksytty suorittamaan tutkintoa tai erillistä opintokokonaisuutta, joka kestää vähintään kaksi kuukautta. Aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttää opintovapaata ansiotyöstä sekä ansionmenetystä koulutusajalta.

Aikuiskoulutustukeen on oikeus henkilöllä, jonka päätoiminen yritystoiminta tai palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden ja jolla on opintovapaan alkamiseen mennessä työhistoriaa vähintään viisi vuotta. Tukiaikaa kartuttaa myös henkilön odotettavissa oleva laskennallinen työura 60 ikävuoteen saakka edellyttäen, että henkilöllä on vähintään 10 vuoden työhistoria ennen opintovapaan alkamista. Enimmillään tukea voidaan myöntää noin 18 kuukaudelle.

[muokkaa] Miten tukea haetaan?

Opintotuen hakeminen onnistuu opintotukihakemuksella, Kelan lomakkeella OT2.

Lomakkeita saa netistä Kelan sivuilta sekä HSE:n opintotukitoimistosta, jonne hakemus myös liitteineen palautetaan (asumislisää varten hakemukseen tulee liittää kopio vuokrasopimuksesta ja itse maksetusta vuokrakuitista). Opintotukitoimisto sijaitsee HSE:n päärakennuksen pohjakerroksessa, ala-aulasta oikealle, huone A012. Postiosoite: Helsingin kauppakorkeakoulu, opintotukilautakunta, PL 1210, 00101 Helsinki.

HSE:n opintotukitoimistossa on viime vuosina ollut maan nopeimmat hakemusten käsittelyajat, noin kaksi viikkoa. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukaudesta lähtien. Huom! Ratkaisevaa on hakemuksen perilletulopäivä, ei postituspäivä.

[muokkaa] Opintotuen rajoitukset

[muokkaa] Tuloharkinta - sallitut tulot ja varallisuus

Opintotuki on tuloharkintainen etuus. Tuloharkinnassa käytetään ns. vapaan tulon rajaa.

Opintotuen opiskelijan omien tulojen rajoja korotettiin 1.1.2008. Kuukausina, joina opiskelija ei nosta opintotukea, hän voi saada tuloa laskennallisesti 1970 euroa (1515 euroa 31.12.2007 asti) , ja kuukausina, joina opintotukea nostetaan, laskennallinen tuloraja on 660 euroa (505 euroa 31.12.2007 asti). Näin ollen 9 kk opintotukea nostavan opiskelijan vapaan tulon raja on 9*660 + 3*1970 = 11850 euroa vuodessa (9090 euroa 31.12.2007 asti).

Tulot lasketaan kokonaisuudessa kalenterivuoden mukaan, tulojen jakautumisella eri kuukausille ei ole merkitystä. Ota huomioon, että tuloina otetaan huomioon kaikki ansio- ja pääomatulot ja toimeentuloon tarkoitetut apurahat sekä ulkomailta saatu tulo. Tulot huomioidaan bruttomääräisinä ja ilman vähennyksiä (esim. luovutustappioita ei saa vähentää luovutusvoitoista). Opintotukea ei kuitenkaan katsota tuloksi.

Tuloja, jotka on maksettu opiskelijalle ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymiskuukauden jälkeen, ei lasketa mukaan vapaaseen tuloon. Opintotukea ei siis peritä takaisin niiden tulojen vuoksi, jotka katsotaan opiskeluaikaan kuulumattomien kuukausien tuloiksi. Jos opiskelija on tulovalvontavuonna (kalenterivuonna) aloittanut opintonsa tai valmistunut, hän voi uudelleenkäsittelypyynnössä selvittää opiskeluaikansa ja tulonsa.

Omien tulojen tarkkailu opiskelijan vastuulla

Opiskelijan pitää itse tarkkailla tulojensa suhdetta vapaan tulon rajaansa. Mikäli vapaan tulon raja on vaarassa ylittyä, opiskelija voi maksaa vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuukauden opintorahan ja asumislisän takaisin. Opintotukikuukausien peruuttaminen on mahdollista seuraavan vuoden maaliskuun loppuun saakka. Vuonna 2007 maksettua opintotukea voi siis palauttaa vapaaehtoisesti 31.3.2008 asti. Vapaaehtoisesti takaisinmaksetut tukikuukaudet palautuvat takaisin opiskelijan käytettäviksi ja nostavat vapaan tulon rajaa vastaavasti. Huomaa, että vuoden 2007 tulovalvonnassa käytetään vielä vanhoja tulorajoja, uudet korkeammat tulorajat koskevat vasta vuoden 2008 tuloja.

Vapaan tulon rajat eri opintotukikuukausilla:

Tulovalvonnan toimeenpano

Kun tulovalvontavuoden verotus on toimitettu, Kela saa verottajalta tiedot kaikkien opintotuen saajien veronalaisista tuloista. Näistä tuloista Kela vähentää opintorahat ja aikuisopintorahat sekä lisää niihin apurahat ja ulkomailla saadut tulot. Sitten tuloja verrataan kalenterivuoden vapaaseen tuloon. Jos tulot ylittävät sen, Kela tai opintotukilautakunta perii opintorahaa ja asumislisää takaisin.

Jos tulorajan ylitys on enintään 220 euroa (170 euroa 31.12.2007 asti), Kela ei peri takaisin liikaa maksettua tukea. Jos ylitys on yli 220 euroa (170 euroa 31.12.2007 asti), ylityksen jokaista alkavaa 1310 euroa (1010 euroa 31.12.2007 asti) kohden peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä. Takaisin perittävä määrä on siten saman suuruinen kuin se vapaaehtoisen palautuksen määrä, jolla takaisinperintä olisi vältetty. Takaisin perittävään määrään lisätään myös 15%:n sanktiokorko. Takaisinperintä tehdään aikajärjestyksessä kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta alkaen.

Takaisinperintä ei palauta korkeakouluopiskelijan tukikuukausia uudelleen käytettäviksi!

[muokkaa] Opintojen etenemisen seuranta

Opintotukilautakunnan harkinnan mukaan tuen maksaminen saatetaan keskeyttää, jos opinnot eivät etene normaaliin tahtiin.

Näissä tapauksissa opiskelijaa kuullaan ennen keskeyttämistä. Opintoja pitäisi kertyä 2,7 opintoviikkoa tai 4,8 opintopistettä jokaista opintotukikuukautta kohden.

[muokkaa] Opintotuen vapaaehtoinen palautus

Mahdollisuus maksaa vuoden 2007 opintotukea vapaaehtoisesti takaisin päättyy 31.3.2007. Kun vuoden 2007 verotus on toimitettu, Kela saa verottajalta tiedot kaikkien opintotuen saajien veronalaisista tuloista. Tulovalvonnan jälkeen postitetaan takaisinperintäkirjeet heille, joiden tulorajat ovat ylittyneet. Käytännössä vuoden 2007 tuloihin liittyvät takaisinperintäkirjeet lähetetään todennäköisesti alkukeväällä 2009 (vuoden 2006 takaisinperintäkirjeet lähtivät tammi-helmikuussa 2008).

Vapaan tulon rajaa tarkistetaan vain, jos opintorahat ja asumislisät on palautettu kokonaisuudessaan tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Opiskelija vastaa siitä, että rahat on palautettu määräajassa. Määräaikaa ei saa ylittää esimerkiksi maksulomakkeen viivästymisen vuoksi. Jos vapaaehtoinen palautus on tullut liian myöhään tai liian pienenä, palautettu tuki maksetaan opiskelijalle takaisin.

Määräajan jälkeen vapaata tuloa voidaan tarkistaa vain, jos tukea peritään takaisin virheellisen maksatuksen taikka estävän etuuden takautuvan maksamisen vuoksi.

Vapaan tulon tarkistamiseksi tehty tuen takaisinmaksu palauttaa korkeakouluopiskelijan tukikuukaudet uudelleen käytettäviksi ilman eri pyyntöä. Vastaavasti jos korkeakouluopiskelija maksaa opintorahansa takaisin saadakseen tukikuukauden uudelleen käytettäväksi, vapaan tulon rajaa korotetaan. Huomaa, että myös asumislisä täytyy palauttaa, jos haluat korottaa vapaan tulon rajaa.

Jos opiskelija on vapaaehtoisesti palauttanut tukea, palautusta ei voi perua.

Jo maksettu tuki perutaan sähköisellä muutosilmoituksella tai olosuhdemuutosilmoituksella (OTm). Siihen on merkittävä etuuslajikohtaisesti, minkä vuoden ja minkä kuukauden opintoraha ja asumislisä halutaan palauttaa. Opiskelija voi itse valita kuukauden tai kuukaudet (valitse ne, joilta olet saanut vähiten tukea). Hakemuksen perusteella opiskelijalle toimitetaan maksulomake tuen takaisinmaksua varten.

Olosuhdemuutosilmoitus toimitetaan opintotuen vastuuyksikölle eli opintotuen myöntäjälle. Opintotukihakemuksen voi toimittaa myös mihin tahansa Kelan toimistoon tai oppilaitokselle.

Opintoraha ja asumislisä voidaan palauttaa myös tavallisena tilisiirtona esimerkiksi silloin, kun määräajan lähestymisen takia ei ole aikaa odottaa maksulomaketta. Tilisiirtolomakkeeseen on merkittävä nimen ja henkilötunnuksen lisäksi tukivuosi ja se kuukausi tai ne kuukaudet, joita palautus koskee (esimerkiksi huhtikuu 2007). Viestitietoihin kirjoitetaan "Tuen vapaaehtoinen palautus".

Korkeakouluopiskelijat ja ulkomailla opiskelevat maksavat vapaaehtoiset palautuksensa Kelan opintotukikeskukselle: Sampo Pankki 800019-85326. Muut opiskelijat maksavat vapaaehtoiset palautuksensa Kelan toimistolle: kysy tilinumero oppilaitoksen sijaintipaikkakunnan Kelan toimistosta.

Opintotuki maksetaan takaisin nettomääräisenä eli samansuuruisena kuin opiskelija on sen saanut. Jos opintotuesta on kuitattu takaisin perittävää etuutta, palautettava määrä kannattaa tarkistaa ennen maksamista.

Opiskelijan ei tarvitse ilmoittaa vapaaehtoisia palautuksia tai muita etuusmäärien muutoksia verottajalle, koska Kela ilmoittaa ne verottajalle.

Kelan laskentatapahtumista voit laskea vapaan tulosi, monta kuukautta tukea voit nostaa tai kuinka paljon joudut maksamaan tukea takaisin.

[muokkaa] Muutoksenhaku

Opintotukilautakunnan harkinnan mukaan tuen maksaminen saatetaan keskeyttää opintojen etenemisen seurannassa, jos opinnot eivät etene normaaliin tahtiin. Näissä tapauksissa opiskelijaa kuullaan ennen keskeyttämistä. Opintopisteitä pitäisi kertyä 4,8 jokaista opintotukikuukautta kohden.

Jos saamasi päätös on selvästi virheellinen, voit palauttaa sen korjausta varten, jolloin päätöksentekijä voi sen oikaista.

Päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa 30 päivän kuluessa vakuutusoikeudelle.

[muokkaa] Opintolainan verovähennys

Korkeakouluopiskelija voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa, jos hän suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa ja on opiskelijavalinnassa ottanut vastaan kyseisen opiskelupaikan korkeakoulussa lukuvuonna 2005–2006 tai sen jälkeen.

Lainavähennyksen voi saada, jos opiskelija suorittaa 300 opintopisteen maisteritutkinnon enintään seitsemässä vuodessa. Määräaikaa voidaan pidentää lapsen hoitamisen, asevelvollisuuden suorittamisen tai opiskelijan oman sairauden perusteella.

Opintolainavähennyksen suuruus on 30 prosenttia siitä valmistumislukukauden lopun lainamäärästä, joka ylittää 2 500 euroa - eräin poikkeuksin. Opintolainat, jotka on maksettu takaisin pankille ennen tutkinnon suorittamislukukauden loppua, eivät oikeuta opintolainavähennykseen.

Kun opintovelallinen lyhentää opintolainaansa, hän maksaa lainavähennyksen verran vähemmän veroja. Verottaja ottaa vähennyksen huomioon viran puolesta Kelan toimittamien tietojen perusteella. Vähennysoikeus alkaa tutkinnon suorittamisvuotta seuraavana vuonna.